yhteydet nykyisiin parsepuiden rakentamisperiaatteisiin ovat ruoko–Kelloggin diagrammeissa, vaikka Reed ja Kellogg ymmärsivät tällaiset periaatteet vain epäsuorasti. Periaatteet ovat nyt pidetty vaalipiiri suhteessa lauseen rakenteeseen kieliopit ja riippuvuutta suhteessa riippuvuus kieliopit., Nämä kaksi suhteet ovat kuvassa vierekkäin vertailun vuoksi:
(D = Määrittäjä, N = Substantiivi, NP = Substantiivi Lause, S = Lause, V = Verbi, VP = Verbi Lause)
X-bar-teoria kuvaajan lauseen Hän opiskelee kielitiedettä yliopistossa. IP = Taivutuslause.
vaalipiiri on yksi-yksi-tai-useampi suhde; jokainen lauseen sana vastaa yhtä tai useampaa puukaavion solmua., Riippuvuus sen sijaan on yksi-yksi-suhde; jokainen lauseen sana vastaa puukaaviossa täsmälleen yhtä solmua. Sekä jäsentää puut työllistävät yleissopimuksen, jossa luokka lyhenteitä (esim. N, NP, V, VP) käytetään tarrat solmut puussa. Yksi-yksi-tai-useampi vaalipiirin osalta on omiaan lisäämään määrää lauseen rakenteen ylä-rajoja, mikä on mahdollista. Tuloksena voi olla hyvin ”korkeita” puita, kuten X-bar-teoriaan liittyviä. Sekä vaalipiiripohjaiset että riippuvuuteen perustuvat kielioppiteoriat ovat vakiinnuttaneet perinteitä.,
Reed–Kellogg-diagrammit työllistävät molempia näitä nykyisiä puun tuottajasuhteita. Vaalipiirisuhde esiintyy ruoko-Kellogg-diagrammeissa sikäli kuin subjekti, verbi, objekti ja/tai predikaatti sijoitetaan lauseen vaakatasoon ja jaetaan pysty-tai vinoviivalla., Ruoko-Kellogg-kaaviossa perusrajan ylittävä pystyviiva vastaa vaalipiiripohjaisen puun binäärijakoa (s → NP + VP) ja toinen pystyviiva, joka ei ylitä lähtötilannetta (verbin ja objektin välillä) vastaa VP: n binäärijakoa verbiksi ja suoraksi objektiksi (VP → V + np). Näin vertikaaliset ja vinoviivat, jotka ylittävät tai lepäävät lähtötilanteessa, vastaavat vaalipiirin suhdetta. Riippuvuussuhde sen sijaan on olemassa siltä osin kuin muokkaajat roikkuvat tai näkyvät muokkaamiensa sanojen alapuolella.