”Fair is foul, and foul is fair: / Hover through the fog and filthy air” (1.1.11-12), chant the Weird Sisters as they go to wait for the battle to be over so they can deliver the viekoitteleva prophesies to Macbeth.
”Niin, että kevään mistä mukavuutta näyttävät olisi tulla / Epämukavuutta turpoaa” (1.2.27-28), sanoo kersantti, joka on kertoo Macbeth on taistelu kapinallisia vastaan., Hän tarkoittaa, että juuri kun kevään tulo saa meidät ajattelemaan, että sää tulee olemaan reilu ja antaa meille ”lohtua”, likainen sää voi tuoda äärimmäistä ”epämukavuutta.”Sitten ylikonstaapeli kertoo, miten tällaista tapahtui taistelussa. Juuri kun Macbeth oli lyönyt yhden vihollisen, Uusi hyökkäsi.
”So foul and fair a day I have not seen” (1.3.38). Nämä ovat Macbethin ensimmäiset sanat kohtauksessa, jossa noidat toimittavat ennustuksensa hänelle.,
Vain sen jälkeen, kun hän on nimetty Thane ja Cawdor, Macbeth on ihmettelevät, jos hän voi uskoa, loput noitien ennustukset, ja Banquo huomautuksia, ”usein, voittaa meitä haittaa, / välineet pimeyden kerro meille totuuksia, / Win meille rehellinen trifles, pettää on / syvimmässä seurauksena” (1.3.123-126). Banquo varoittaa Macbethiä siitä, että noidat voisivat houkutella hänet suureen pahaan kertomalla pieniä totuuksia. Macbeth ei joko kuule Banquo: ia tai ei halua kuulla häntä, koska hän ei piittaa Banquo: n varoituksesta., Sen sijaan hän sanoo itselleen, että” tämä yliluonnollinen anominen / ei voi olla sairasta, ei voi olla hyvää ” (1.3.130-131). Banquo on tietenkin juuri sanonut, että se on sairas, vaikka se voi näyttää hyvältä.
saatuaan raportin suorituksen Thane Cawdor, Kuningas Duncan sanoo, ”ei ole taidetta / löytää mielen rakentaminen edessä” (1.4.11-12). Hän kommentoi luottaneensa täysin Cawdorin Thaneen, eikä tiennyt, että hänestä tulisi paha kapinallinen.
Lady Macbeth kehottaa Macbeth ”näyttää kukalta, / Mutta käärme alla ei” (1.5.65-66)., Tämä on juuri ennen kuningas Duncanin saapumista heidän linnaansa. Macbethin vaimo haluaa hänen näyttävän reilulta, parempi salata pahat aikeensa.
”Pois, ja pilkkaa ajan kanssa kaunein ssa: / False kasvot täytyy piilottaa mitä vääriä sydän onkaan tietää” (1.7.81-82). Näillä sanoilla vaimolleen Macbeth päättää kohtauksen, jossa hän suhtautuu vakavasti epäilevästi kuningas Duncanin murhasuunnitelmaan. Hän tarkoittaa, että heidän pitäisi mennä juhliin ja teeskennellä olevansa kuninkaan rakastavia alamaisia, vaikka he suunnittelevatkin tappavansa hänet sinä yönä.,
kohtauksessa, jossa kuningas Duncanin verinen ruumis löydetään, kuninkaan pojat Malcolm ja Donalbain pelkäävät joutuvansa seuraavaksi murhan uhreiksi. ”Missä ollaan, / miesten hymyissä on tikareita” (2.3.139-140), Donalbain sanoo. Juuri sen jälkeen he pakenevat Macbethin linnasta.
ensiesiintymisessään Skotlannin kuninkaana Macbethin ensimmäiset sanat on osoitettu Banquo: ”Here’ s our chief guest ” (3.1.12). Sekä Macbeth että Lady Macbeth kohtelevat Banquo: ia taidokkaalla kohteliaisuudella, mutta myöhemmin kohtauksessa Macbeth järjestää Banquo: n murhan.,
kuninkaaksi noustuaan Macbeth kärsii unettomuudesta ja huonoista unista. Hän pelkää myös, että Banquon lapsista tulee Skotlannin kuninkaita, kuten noidat ennustivat. Ilmeisesti kaikki nämä paineet osoittavat selvästi hänen kasvoillaan, koska hänen vaimonsa anoo häntä olemaan parempi tekopyhä: ”Herrani, sulavalinjainen o’ er sinun karu ulkonäkösi ; / ole kirkas ja joviaali vieraidesi keskuudessa yöhön ” (3.2.27-28). Kuitenkin, Macbeth paheksuu välttämätöntä asettaa oikeudenmukainen kasvot hänen pahoja ajatuksia., Hän on jo järjestänyt Banquo: n murhan, mutta kertoo vaimolleen, että hänenkin pitää olla hyvä tekopyhä, varsinkin Banquo:
olkoon muistosi sovellettavissa Banquo: iin;
esitä hänelle eminenssi, sekä silmällä että kielellä:
turvaton taas, että meidän
on ylistettävä kunnianosoituksiamme näissä imartelevissa puroissa,
ja tehtävä kasvoistamme vizardeja sydämiimme. (3.2.30-34)
tämän kohdan keskeinen lause on ”turvaton taas.,”Macbeth ja Lady Macbeth ovat turvattomia, koska Banquo voisi epäillä, että he tappoivat kuningas Duncanin, ja myös noitien ennustuksen takia. He ovat kuningas ja kuningatar, mutta heidän täytyy tehdä mukava Banquo, ikään kuin hän on parempi kuin he ovat.
kun hänestä tulee kuningas, Macbeth laittaa Skotlannin aatelisille pidot ja näyttelee geniaalista isäntää. Juhlaillallisilla hän osoittaa arvostavansa Banquo: ia ja sanoo esimerkiksi ”juon yleiselle ilolle o’ koko pöytä, / ja rakkaalle ystävällemme Banquo: lle, jota kaipaamme” (3.4.89)., Macbethin vieraat eivät tiedä, että Banquo on juuri murhannut hänet, mutta Banquo: n verinen haamu näyttää Macbethille (ja meille) likaisen todellisuuden oikeudenmukaisen ulkonäön takana.
kohtauksen jälkeisessä kohtauksessa, jossa Macbeth kertoo vierailevansa taas noitien luona, Hecate tulee alamaailmasta kertomaan noidille olevansa heille vihainen. Hän haluaa tietää, miten he uskaltavat pelleillä Macbethin kanssa ilman, että häntä lasketaan mukaan. Eikö hän olekin se, joka voi ”näyttää taiteemme kunnian?” (3.5.9)., Hecate on noitien tavoin sitä mieltä, että pahan tekeminen on hyvä asia, ja hän luulee olevansa paras pahimmassa.
hieman myöhemmin Hecate kertoo noidille valmistavansa illuusioita, jotka saavat Macbethin ”spurn fate, scorn death, and bear / His hopes ’bove wisdom, grace and fear” (3.5.30-31), koska, kuten he tietävät, ”security / Is mortals’ chiefest enemy” (3.5.32-33). ”Turvallisuus” on turvallisuuden tunne. Lyhyesti sanottuna ajatus siitä, että olemme luodinkestäviä, tappaa meidät.,
joskus Banquon haamun ilmestyttyä Macbethille Lennox alkaa ymmärtää Macbethin tekopyhyyden taustalla olevaa likaista todellisuutta. Hän sanoo: ”armollinen Duncan / oli säälitty Macbeth: naimisiin, hän oli kuollut” (3.6.4). Tämä katkera vitsi kuvaa sekä Macbethin julkisivua-että sitä, että hän oli pahoillaan kuningas Duncanin puolesta-että totuutta Macbethista, jonka mukaan hän oli pahoillaan kuningas Duncanin puolesta vasta tämän tapettua hänet. Sitten Lennox alkaa pilkata Macbethin versiota kaikesta, mitä tässä vaiheessa on tapahtunut.,
Macduff vetoaa Malcolmiin tämän tuesta Macbethia vastaan käydyssä sodassa, mutta Malcolm on hyvin varovainen, sillä kaikkien Malcolm tietää, että Macduff voisi olla kaksoisagentti. Kun Malcolm ilmaisee epäilyksensä, hän puolittain pyytää anteeksi ja sanoo: ”enkelit ovat vielä kirkkaita, vaikka kirkkain putosi; / vaikka kaikki asiat foul vaatisi armon kulmia, / silti armon täytyy näyttää siltä” (4.3.22-24). ”Kirkkain” enkeli oli Lucifer, joka kaatui ja tuli Saatanaksi., Malcolm tarkoittaa, että vaikka oikeudenmukainen ulkonäkö voi kätkeä pahan sydämen ja enkeliltä näyttävä saattaa olla paholainen, se ei tarkoita, että jokainen enkeli olisi paholainen. Vaikka rike haluaa näyttää reilulta, näyttää se silti reilulta, eikä ole reilua epäillä reilua rikosta.
voidakseen edelleen testata Macduffin kunniaa Malcolm kertoo hänelle, että hän (Malcolm) olisi vielä pahempi kuningas kuin Macbeth on. Kun Macduff on lähdössä inhoten, Malcolm kääntää itsensä ja kertoo Macduffille, että hänkin on kunniallinen mies ja että hän on valmis taistelemaan Macbethia vastaan., Tällöin Macduff vaikenee oudosti. Kun Malcolm kysyy, miksi hän on hiljaa, Macduff sanoo: ”tällaisia tervetulleita ja epämieluisia asioita kerralla /’ Tis hard to reconcile ” (4.3.138-139). Tässä tapauksessa se, mikä vaikutti pahalta, Malcolm, paljastuu yhtäkkiä reiluksi.,
Macbethin viimeisen taistelun lähestyessä hän kuvastaa, että hänen elämänsä ei ole elämisen arvoista, koska se, mikä tekee vanhuuden hyväksi, ”kunniaksi, rakkaudeksi, tottelevaisuudeksi, ystävien joukoiksi, / en saa katsoa saavan; mutta heidän sijastaan / kiroukset, eivät kovaa vaan syvää, suuta kunnioittavaa, hengitystä, / jota köyhä sydän kieltäisi, eikä uskaltaisi” (5.3.25-28). Näin tekopyhyys, jota Macbeth käytti hyväkseen, kiduttaa häntä nyt, kun hän on vastaanottavassa päässä.