6.2.1. Rikos rauhaa vastaan, sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan

yleinen analyysi päivitetty viimeksi: Kesäkuu 2018

12 artiklan 2 kohdan a alakohta QD ja 17 artiklan 1 kohdan a alakohta QD viittaavat kansainvälisissä säädöksissä määriteltyihin erityisiin vakaviin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin.,

► ’Rikoksen rauhaa vastaan’ liittyy suunnittelua, valmistelua, aloittamista, käyvät tai osallistuminen yhteiseen suunnitelmaan tai salaliittoon liittyvät hyökkäyssotaa. Sitä pidetään sovellettavana vain kansainvälisen aseellisen selkkauksen yhteydessä, ja siihen syyllistyisivät yleensä henkilöt, joilla on korkea arvovalta ja jotka edustavat valtiota tai valtiollista yhteisöä.,

► Sota rikokset ovat vakavia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset, sitoutunut vastaan suojattu henkilö tai esine (siviilit, sotilaiden sijoitettu ulos torjumiseksi, kuten jälki-istuntoa tai haavoittunut, tai jotka ovat laittaa alas aseensa, tai siviili-ja kulttuuri-kohteet) tai käyttämällä laittomia aseita tai keinoja sodankäynnin. Sotarikoksia voidaan tehdä vain aseellisen konfliktin aikana, joka on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan pätevä.,

He voivat olla syyllistyneet taistelijat/hävittäjiä, sekä siviilejä, kunhan siellä on riittävästi linkki aseellinen konflikti. Tämä tarkoittaa sitä, että teon on täytynyt liittyä ”läheisesti” aseelliseen konfliktiin.

aseellisen konfliktin luonne (kansainvälinen tai ei-Kansainvälinen) on ratkaiseva määriteltäessä tiettyjen sotarikosten elementtejä.

Afganistanin nykyistä aseellista konfliktia pidetään ei-kansainvälisenä., Sodan päivänä joulukuuta 1979 helmikuuhun 1989: kansainvälinen;

■ välinen aseellinen konflikti ’mujahideen joukot ja hallitus (1989-1996): ei-kansainvälinen;
■ välinen aseellinen konflikti Talebanin ja United Front (1996-2001): ei-kansainvälisten;
■ aseellinen konflikti koalitio johtama USA Taleban-hallintoa vastaan lokakuun 2001 ja kesäkuun 2002: kansainvälinen;
■ Taleban-led-kapinallisia vastaan Afganistanin hallitus (kesäkuu 2002 – käynnissä): ei-kansainvälinen.,
Raportoitu kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset, joihin kaikki osapuolet nykyisen ja menneisyyden konflikteihin Afganistanissa voisi olla sotarikoksia.,ne eivät ole sotilaallisia tavoitteita;
■ petollisesti tappaminen tai haavoittaminen taisteleva vastustaja;
■ tuomioiden langettaminen ja teloitusten suorittaminen ilman säännöllisesti muodostetun tuomioistuimen aiemmin antamaa tuomiota, mikä antaa kaikki oikeustakuut, jotka yleisesti katsotaan välttämättömiksi;
■ alle viisitoistavuotiaiden lasten värvääminen tai värvääminen asevoimiin tai ryhmiin tai niiden käyttäminen aktiivisesti vihamielisyyksiin;

■ jne.,

► ’Rikoksista ihmisyyttä vastaan’ ovat täysin epäinhimilliset teot, sitoutunut osana järjestelmällistä tai laajamittaista hyökkäystä vastaan siviiliväestöä., Epäinhimillisiä tekoja, jotka voisi saavuttaa tämän rajan, kun sitoutunut nojalla tai edistämiseksi Valtion tai organisaation politiikka, ovat: murha, tuhoaminen, kidutus, raiskaus, seksuaalinen orjuus, pakkoprostituutio, poliittista tai uskonnollista vainoa, vankeutta tai muu vakava puute fyysisen vapauden rikkoo perustavanlaatuisia kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti.,

rikoksia ihmisyyttä vastaan voidaan tehdä rauhan aikana sekä aseellisen konfliktin aikana. Jopa yksittäinen teko voi laskea alle tämän syrjäytymisen maahan niin kauan kuin siellä on linkki laajaa tai järjestelmällistä hyökkäystä siviiliväestöä kohtaan ja teko on syyllistynyt joku, joka oli tieto, että hyökkäys ja linkki teko hyökkäyksen.

sen selvittämiseksi, onko tehty sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan, asiamiehen olisi kuultava asiaan liittyviä kansainvälisiä välineitä.,

Analyysia Artiklan soveltamisesta 12(2)(a) ja 17 Artikla(1)(a) QD:

Se voi olla totesi, että maahan ’rikoksen rauhaa vastaan’ ei ole todettu olevan erityistä merkitystä tapauksissa hakijoiden Afganistanista.

Mukaan COI, insurgent ryhmiin, Valtion ja hallitusta tukevien militanttien, sekä siviilejä Afganistanissa, voi olla osallisena toimii joka täyttäisi sotarikoksista tai rikoksista ihmisyyttä vastaan.,

Se voi olla totesi, että marraskuussa 2017, Syyttäjä Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC), pyysi lupaa Pre-Trial Chamber III aloittaa tutkinnan väitetyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan suhteessa aseellisen konfliktin Afganistanissa vuodesta 1. Toukokuuta 2003. Alustava tarkastelu keskittyy lueteltuihin rikoksiin Rooman Perussäännön väitetään syyllistyneen yhteydessä aseellisen konfliktin välillä pro-hallituksen joukot ja hallituksen vastaisia voimia., Siihen sisältyvät rikokset ihmisyyttä vastaan, jotka liittyvät murhaan, vankeusrangaistukseen tai muuhun vakavaan fyysisen vapauden riistämiseen, ja sotarikokset murhaan, julma kohtelu, henkilökohtaisen ihmisarvon loukkaaminen, tuomioiden langettaminen ja teloitusten suorittaminen ilman asianmukaista oikeusviranomaista, tahalliset hyökkäykset siviilejä, siviiliesineitä ja humanitaarisia avustustehtäviä vastaan sekä petollinen vihollisen tappaminen tai haavoittaminen. Esitutkinnassa keskitytään myös näihin rikoksiin liittyvien kansallisten menettelyjen olemassaoloon ja aitouteen.,

Osallistuminen Afganistanin kansalaisia Syyrian konfliktin, kuten kautta Fatemiyoun Jako, voitaisiin myös harkita tämän syrjäytymisen maahan.

sotarikokset luetellaan muun muassa Rooman perussäännön 8 artiklan nojalla vuoden 1949 Geneven yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjan I, yhteisen 3 artiklan sekä lisäpöytäkirjan II asiaa koskevien määräysten, entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön ja Ruandan Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön (ICTR) nojalla.,
”aseellisen selkkauksen ei tarvitse olla syy-seuraus rikoksen tekijälle, mutta aseellisen selkkauksen olemassaololla on oltava vähintään merkittävä osa tekijän kyvystä tehdä se, hänen päätöksestään tehdä se, tekotavasta tai tekotavasta”, ICTY (Muutoksenhakuyksikkö), 12 päivänä kesäkuuta 2002 annettu tuomio, syyttäjä V Kunarac et al., IT-96 – 23 ja IT-96-23/1-a, para. 58.
huomaa, että 12 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan QD alakohdan mukaisessa arvioinnissa viitataan käsitteiden määrittelyyn liittyviin kansainvälisiin välineisiin., Sen vuoksi aseellisen konfliktin toteutumista ja sen luonnetta koskeva arviointi perustuu kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, ja se voi poiketa Euroopan unionin tuomioistuimen Diakité-tuomiossa määritellystä 15 artiklan c kohdan mukaisesta arvioinnista.
rikokset ihmisyyttä vastaan määritellään kansainvälisissä säädöksissä, muun muassa Rooman perussäännön 7 artiklassa.
lisäksi ”laajalle levinneestä” ja ”systemaattisesta”, KS. esimerkiksi ICTY, syyttäjä v. Dusko Tadic alias ”Dule” (mielipide ja tuomio), IT-94-1-T, 7. toukokuuta 1997, para. 648; ICTR, syyttäjä v., Jean-Paul Akayesu (tuomio oikeudenkäynnissä), ICTR-96-4-T, 2. syyskuuta 1998, para. 580; ICTY, syyttäjä vastaan Dragoljub Kunarac, Radomir Kovac ja Zoran Vukovic (Valitustuomio), IT-96-23 & IT-96-23/1-A, 12 päivänä kesäkuuta 2002, para.94; siviiliväestön osalta katso ICTY, syyttäjä v. Dusko Tadic alias ”Dule” (mielipide ja tuomio), IT-94-1-T, 7. toukokuuta 1997, para. 648; ICTR, syyttäjä vastaan Jean-Paul Akayesu (tuomio oikeudenkäynnissä), ICTR-96-4-T, 2. syyskuuta 1998, para. 644.
lisätietoja https://www.icc-cpi.int/afghanistan.

Leave a Comment