komponenttien valikoiva poisto
kemiallista tuotetta syntetisoivan kokeen aikana reaktio on usein täydellinen aina, kun sekoittaminen tai kuumentaminen lopetetaan. Ja silti menettelyssä on aina enemmän askelia! Mitä yleisesti tapahtuu suoraan jälkeenpäin on ”työstää” reaktio jollakin tavalla. Työllä tarkoitetaan menetelmiä, joilla tuote pyritään eristämään reaktioseoksesta, ja se alkaa usein käyttämällä erotussuppiloa ja uutteita.,
kuvitelkaa esimerkiksi, että etikkahappoa ja isopentanolia on kuumennettu happokatalyytin läsnä ollessa tunnin ajan (Kuva 4.5), jotta saadaan isopentyyliasetaatti, joka on banaanilta haiseva esteri (KS.Kuvan 4.6 reaktiojärjestelmä). Tunnin aikajakson jälkeen pullossa ei valitettavasti ole vain banaanin hajuista esteriä., Pullossa on myös sivutuotteita (tässä tapauksessa vesi), ylijääneitä lähtöaineita, jos reaktio on epätäydellinen, sekä mahdollisesti käytettyjä katalyyttejä (\(\ce{h_2so_4}\) tässä tapauksessa). Tässä esimerkissä reaktiopullossa voi olla viisi yhdistettä kuumennuksen loputtua (Kuva 4.7)!
Kun ”toimi nopeasti” tämä reaktio, saatu seos on usein kaadetaan separatory suppilo sekä vettä ja orgaanisia liuottimia. Tällöin erotussuppiloon muodostuu kaksi kerrosta: vesikerros ja orgaaninen kerros.
tämän heterogeenisen seoksen ravistamisen jälkeen yhdisteet jakaantuvat liukoisuutensa perusteella. Yhdisteet, joilla on korkea vesiliukoisuus, suosivat vesikerrosta, kun taas vähemmän polaariset yhdisteet suosivat orgaanista kerrosta., Tässä esimerkissä happokatalyytti ja jäljelle jäänyt karboksyylihappo tai alkoholi todennäköisesti vedettäisiin vesikerrokseen. Esterillä olisi suurempi affiniteetti orgaaniseen kerrokseen kuin vesikerroksella, jolloin se eristettäisiin reaktioseoksen muista komponenteista (Kuva 4.7).
tässä esimerkissä, on mahdollista, että pieniä määriä alkoholia on myös piirretty osaksi orgaaninen kerros, mutta ne voisi poistaa vettä ”pestä.”Pesussa haluttu yhdiste (esim.isopentyyliasetaatti) jää nykyiseen separatorisen suppilon (tässä esimerkissä orgaaninen kerros) kerrokseensa ja epätoivotut yhdisteet poistetaan tai ”pestään pois” toiseen kerrokseen (esim. vesikerros). Pesu on erilainen kuin uutto, koska uuttamisessa haluttu yhdiste liikkuu nykyisestä sijainnistaan (ts., siirtyy vesikerroksesta orgaaniseen kerrokseen), kun taas pesussa haluttu yhdiste pysyy nykyisessä kerroksessaan.